Puolitoista vuotta sitten maailma alkoi muuttua. Opimme uuden sanan, jonka – ironista kyllä – olimme Gradualessa jo kauan nähneet harjoittelemamme Mozartin Kruunajaismessun nuotin kannessa (englanniksi ”Coronation mass”). Suomi sulkeutui, harjoitukset ja suunnittelemamme konsertti peruuntuivat. Vuosi sitten yhdysvaltalaisen kuoron harjoituksissa levinnyt virus johti kahden kuorolaisen kuolemaan ja mediassa mainittiin kuorolaulu erityisen vaaralliseksi. Rajoitusten höllennyttyä uskaltauduimme taas kesän jälkeen harjoittelemaan yhdessä, rajoittaen samassa tilassa laulavan joukon kokoa, käyttäen hengityssuojia sekä huolehtien käsihygieniasta ja tuuletuksesta. Uutisissa maailmalta ei näkynyt enää kuorolauluun liitettyjä tautiryppäitä. Jäin loppuvuodesta miettimään, onko yhdessä laulaminen sittenkään niin vaarallista kuin uutisista olimme saaneet ymmärtää. Vasta tänä keväänä saimme kuulla myös suomalaisessa kuoroharjoituksessa viime syksynä levinneestä epidemiasta.
Tutkitun tiedon arvo on korostunut ajassamme erityisesti kulovalkeana levinneiden valeuutisten ja salaliitto-teorioiden myötä. Jos laulaminen olisi todella vaarallista, olisi siitä todennäköisesti pandemian aikana ilmestynyt useita tieteellisiä raportteja eri puolilta maailmaa. Tutkijana lähtisin siis liikkeelle kartoittamalla ja analysoimalla tieteellisesti hankittua tietoa. Laulamista harrastavat kollegani ehtivät edelle ja julkaisivat vuoden alussa tuloksensa Lääkärilehdessä (1-2/2021, s. 30-31). Infektiotautien yhteydestä erityisesti laulamiseen löytyi vain muutama yksittäinen tapausselostus. Yksittäiset tapaukset eivät kuitenkaan oikeuta tekemään päätelmiä suuresta yleisestä vaarasta; yksi pääsky ei tee kesää.
Virukset leviävät pienissä pisaroissa, joita tuotamme puhuessamme ja jopa hengittäessämme. Tätä on tutkittu paljon viimeisen vuoden aikana. Jotkin äänteet, erityisesti b ja p, tuottavat paljon pisaroita. Desibelien määrä, niin puhuessa kuin laulaessa, lisää pisaroita ja niiden kantomatkaa. Ilman hengityssuojia laulaminen ja kovaääninen puhuminen sisätiloissa voi siis levittää mikrobeja. Suomessakin on yökerhojen ja kuntosalien lisäksi tartunta tapahtunut myös kuorossa, parin metrin välimatkoista huolimatta. Erot pisaroiden tuottamisessa ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Hyvin äänen tuoton taitavat laulajat hallitsevat hengityksensä niin, ettei suun edessä olevan kynttilän liekki värähdä voimakkaankaan äänen aikana. Siinäpä on oppimisen haastetta meille amatööreille!
Laulaminen ei siis tutkimusten mukaan ole hengelle ja terveydelle vaarallista, kun muistamme yleiset infektioiden leviämiseen liittyvät turvatoimet. Voisiko laulaminen olla sitten jopa terveydelle hyödyllistä? Arkikokemuksemme todistaa laulamisen ja musiikin yleensä tuottavan mielihyvää ja lievittävän psyykkistä stressiä – miksipä meillä muuten olisi syytä laulaa? Laululla myös lohdutetaan ja helpotetaan suruja. Aktiivinen laulaminen kehittää hengityksen hallintaa, joka auttaa rentoutumaan sekä harjoittaa hengitys- ja verenkierto-järjestelmän toimintaa. Kuorossa tai muussa joukossa laulamiseen liittyy vahva sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne, joka on yksi inhimillisistä perustarpeistamme. Musiikin ja laulamisen positiivisista vaikutuksista terveyteen kertovat jo antiikin tarinat. Tutkimusartikkelien haku PubMed-tietokannasta viimeisten 10 vuoden ajalta tuotti sadoista tutkimusraporteista koostettuna lähes 200 katsaus-artikkelia, joissa todennetaan nuo arkikokemuksemme positiiviset vaikutukset.
Graduale on esittänyt myös kuolemaan, suruun ja epätoivoon liittyviä kärsimysnäytelmiä (passioita) ja sielunmessuja (requiem). Niihinkin liittyy lohdutuksen ja ylösnousemuksen viesti. Tulevia konsertteja varten olemme harjoitelleet nykytekniikan avulla Zoomissa riemullisempia teemoja julistavia kappaleita: Bachin Jouluoratoriota sekä Mozartin Kruunajaismessua ja c-molli-messua. Ja kuoleman teemaan liittyen ryhdyimme harjoittelemaan jo nyt iki-ihanaa Brahmsin saksalaista sielunmessua, tähdäten esitykseen v. 2022. Katsomme toiveikkaasti tulevaisuuteen ja odotamme pääsyä laulamaan yhdessä.
Jatkakaamme siis laulamista – terveydeksemme!
Esa-Pekka Takala, II tenori
