Kuoroelämän huippuhetkiä ovat konsertit. Silloin kuoro pääsee esittämään ahkeran harjoittelunsa tuloksia yleisön edessä. Konsertti on ainutlaatuinen tilanne, jossa vaikuttaa erilaisten vuorovaikutusten verkosto ohikiitävän hetken ajan.
Lokakuun 29. päivänä Graduale-kuoro pääsi esittämään yhdessä solistien Johanna Isokosken ja Toni Hintsalan sekä soitinryhmän kanssa Brahmsin upean Ein deutsches Requiemin (Saksalainen messu) Kallion kirkossa. Konsertissa oli paikalla ilahduttavan paljon yleisöä.
Requiemin harjoittelu alkoi jo alkuvuodesta 2021, jolloin kuoroharjoituksia pystyttiin pitämään vain virtuaalisesti zoomissa. Kuoronjohtajamme Hiski Walleniuksen viisaan suunnittelun ansiosta etäharjoitteluaika käytettiin hyödyksi harjoittelemalla runsaasti uutta ohjelmistoa ”varastoon”. Kun rajoitukset vähitellen hellittivät, alkoi varsinainen konserttiputki, ja Brahms-konserttimme olikin peräti jo neljäs konserttimme kahdentoista kuukauden sisällä. Samalla se oli myös ”koronavarastomme” viimeinen. Tämän jälkeen kuoro voi suunnata puhtaalta pöydältä kohti uutta.
Virtuaaliharjoittelu antoi hyvän pohjan kuluneen syksyn varsinaiselle harjoittelulle. Konsertin lähestyessä oli turvallinen olo, kun stemmat olivat varmasti hallussa, ja saatoimme antautua seuraamaan johtajaa ja tekemään yhdessä musiikkia. Itselleni viime hetken jännitysmomentin toi lievä vilustuminen työmatkalla vajaata viikkoa ennen konserttia. Onneksi ääni ehti kuitenkin palautua konserttipäivään mennessä.
Takarivin reunimmaisena sain konsertissa kunnian astella ensimmäisenä kirkkosaliin, joka kirkon etuosasta päin katsottuna näytti lähes täydeltä. Kun lauantai-illan ehtookellot olivat lakanneet soimasta, Hiski ja solistit astelivat paikoilleen. Jännitys unohtui, kun kuoronjohtajan merkistä avasimme nuottivihkomme, Hiski kohotti kätensä ja soittajat alkoivat soittaa.
Konsertissa kaikkein tärkeintä on luonnollisesti se, että me esiintyjät seuraamme johtajaa ja laulullamme reagoimme hänen viesteihinsä. Johtajalla on se kokonaisvisio, jota kuorolaiset ja soittajat kukin osaltamme pyrimme toteuttamaan. Samanaikaisesti esiintymisen hetkellä vallitsee voimakas yhteys esiintyjien kesken. Kuulemme oman äänemme osana kuoron sointia. Tärkeä osa on myös yleisöllä, joka läsnäolollaan tekee konsertista konsertin. Emme laula tyhjille seinille, vaan yleisölle, joka keskittyy ja elää musiikin mukana.
Hyvin onnistuneen konsertin jälkeen päällimmäisenä tunteena on ilo siitä, että konsertti on ollut voimakas yhdessä jaettu kokemus ja että on itse laulajana saanut olla sitä aikaansaamassa. Laulaminen tuottaa siis nimenomaan iloa silloinkin, kun lauletaan haudanvakavista asioista, kuten Ein deutsches Requiemissa.
Jos haluat kokea laulamisen iloa kuorossa yhdessä muiden kanssa, tervetuloa Gradualen koelauluun. Varsinkin uusille tenoreille ja bassoille on aina tarvetta.
Olli-Pekka Rantala II tenori
31.10.2022
