Tänä syksynä 2022 elämä on koetellut meitä kaikkia: Sota Euroopassa jatkuu, Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut ja energiakriisi nostaa hintoja. Korona ei ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti, mutta uusi aalto näyttäisi olevan tulossa. Elämme silti toivossa, että joulukonserttimme toteutuu suunnitellusti 15.12.2022 Paavalinkirkossa.
Iltojen pimetessä ja sateiden viimein saavuttua tuntui turvalliselta kaivaa esille joululaulut. Tänä vuonna joulukonsertin nuotit otettiin ensimmäisen kerran mukaan harjoituksiin jo syyskuun lopussa, jolloin ne käytiin vain nopeasti läpi. Silloin oli kaunis aurinkoinen päivä ja puissa vielä paljon värikkäitä lehtiä. Nyt, kun Brahmsin saksalainen sielunmessu on esitetty menestyksekkäästi ja siirrymme joululauluihin, luonnon väriloisto on poissa. Niinpä joululaulut saavat nyt tuoda meille iloa ja valoa. Onneksi nyt marraskuun lopussa myös lumipeite hieman helpottaa pimeyttä.
Marraskuun ensimmäisissä harjoituksissa aloimme vakavissamme harjoitella joululauluja. Niistä viisi on samoja, joita esitimme viime vuonna Käpylän kirkossa, muut ovat uusia. Opeteltavia kappaleita on siten aivan riittämiin, eivätkä kaikki suinkaan ole helppoja ralleja – ja jos ovat tuttuja, niin sovitus tai sanat ainakin poikkeavat aikaisemmin opitusta.
Konserttimme laulut ovat suurelta osin sekä yhteistä eurooppalaista että suomalaista perintöä. Viime vuoden tapaan konserttimme aluksi kajautamme jo 1500-luvulla lauletun sävelmän ”Laulakaa, portit aukaiskaa!”. Muita viime joulusta tuttuja kappaleita ovat mm. ranskalainen sävelmä ”Suloäänet enkelten”, englantilainen ”The first Nowell” sekä hieman uudempi Richard Shephardin iki-ihana ”Let us light the candle”. Ja konsertin päättää tietysti Gradualen perinteenä kaikille tuttu ”Jouluyö, juhlayö”. Alun ja lopun välissä on enemmän ja vähemmän tuttuja kuorolauluja. Sopraanomme Rauni Pääkkösen harjoittelemat soolot kuulemme me kuorolaisetkin vasta kenraaliharjoituksissa.
Jo pari kuukautta ennen joulua alkaa turuilla ja toreilla soida kyllästymiseen saakka jouluista tingel-tangelia. Joulukonserttiin tulemme rauhoittumaan maailman hälyn ja levottomuuden keskeltä. 1960-luvulla opimme Aarno Ranisen ”Tule joulu kultainen”-rallatuksen osuuskaupan mainoksista. Nyt konsertissamme siitä Ilkka Kuusiston tekemän sovituksen sävy soi kuin Ahti Sonnisen Jouluhymnin sanoin ”Rauhaa vain rauhaa”.
Epävakaan maailman keskellä mielenrauhaa lisää tunne, että ei ole yksin. Me kuorolaiset koemme yhteisöllisyyttä harjoituksissa ja esiintymisissä. Joulukonsertissamme myös kuulijat voivat yhteislaulun sanoin heittää pois arkihuolet ja samalla kokea yhteyden kaikkiin mukana oleviin.
Lilli Heikkilä ja Esa-Pekka Takala
31.10.22 /26.11.22
